Friday, May 31, 2013

Matkapäiväkirja VI

Ihana päiväkirja,
(<3 lukijat)

Heräsin aamukuudelta outoon surisevaan ääneen. Ensin ajattelin, että teltassamme oli jokin hyönteinen. Kömmittyäni ulos makuupussista kuitenkin tajusin, että kummallinen ääni kuuluikin pienelle linnulle. Yön sade oli lakannut. Nautin hetken aamun hiljaisuudesta ja näkymistä lumihuippuisille vuorille. Parin tunnin kuluttua muiden herättyä keitimme puuroa ja aamupalan syötyämme pakkasimme tavarat autoon lähtöä varten. Juuri kun saimme itsemme ja tavaramme ahdattua autoon alkoi sataa. Meillä on ollut koko reissun ajan mielettömän hyvä tuuri sään suhteen: emme ole kastuneet kunnolla kertaakaan.

Palasimme 1-tietä (eli koko saaren kiertävää Ring Roadia) takaisin länteen päin ja pysähdyimme Vikin käymään kaupassa. Pysähdyimme myös lammasaidan viereen, mutta lampaat kaikkosivat heti kun me lähestyimme niitä. Jäi siis karitsasöpöläisten silittelyt sikseen. Seuraava pysäkkimme oli Skogarfossin 62 metriä korkea vesiputous. Kipusimme yli 300 rappusta ylös näköalatasanteelle ja ihastelimme putoukseen heijastuvia sateenkaaria. Pääsimme todistamaan myös lintujen jännitysnäytelmää, kun korppi ryösti munan lokkien pesästä. Valmistettuamme ruokaa ja syötyämme olikin jo aika lähteä kohti Solheimaria.


Saavuimme Solheimarin ekokylään viiden aikaan, ja kylän partiolaiset ottivat meidät lämpimästi vastaan. Meille esiteltiin erilaisia työpajoja. Illan ohjelmassa oli partiolaisten illanvietto, johon oli saapunut partiolaisia myös ympäröiviltä paikkakunnilta, kuten Seljafossista. Yhteensä paikalla oli noin sata partiolaista, heistä suurin osa lapsia. Esitimme yhden sketsin ja vedimme Auringonkukka- ja Aaluette -laululeikit. Paikalliset partiolaiset olivat erittäin avoimia ja ystävällisiä. Saimme monta lämpimää halausta ja erittäin välittömän vastaanoton. Solheimarin kylän noin sadasta vakituisesta asukkaasta noin puolet on kehitysvammaisia, ja heistä moni kuuluu myös partioryhmään.

Päätimme illan rentoutumalla kylän kuumassa uima-altaassa. Noin kymmenen aikaan olimme vihdoin valmiita siirtymään kylän liikuntasaliin nukkumaan hyvin ansaitut yöunet.

JÁ JÁ,
Anna






No comments:

Post a Comment